Raatihuone on yksi keskeisimpiä – ja vanhimpia rakennuksia
Porissa. Se on jopa niin keskeinen, että moni sekoittaa sen kaupungintaloksi.
Viime kesänä olin vapaaehtoisena SuomiAreenassa. Tällöin muiden joukossa eräs
ministeri eksyi kaupungintalon sijaan raatihuoneelle ihmettelemään tilannetta.
Ministeriä ei voi mielestäni kuitenkaan syyttää, onhan raatihuone komea
rakennus ja juhlavasti kauniin puiston päässä.
Raatihuoneen suunnitteli saksalainen arkkitehti C.L. Engel vuonna 1831. Porin keskustassa vuonna 1852 riehunut tulipalo tuhosi käytännössä kaikki muut keskustan rakennukset lukuun ottamatta raatihuonetta, joka sekin toki kärsi onnettomuudesta. Rakennus muun muassa menetti puisen torninsa. Nykyinen raatihuoneen torni on 1890-luvulta.
Tähän torniin kipusimme Liisan kanssa kelloseppä Harri Niinikosken kanssa. Nouseminen raatihuoneen parvekkeelle oli vielä helppoa. Maisemat tältä tasanteelta olivat upeita aamun pilvisestä säästä huolimatta.
Tähän torniin kipusimme Liisan kanssa kelloseppä Harri Niinikosken kanssa. Nouseminen raatihuoneen parvekkeelle oli vielä helppoa. Maisemat tältä tasanteelta olivat upeita aamun pilvisestä säästä huolimatta.
Raatihuoneen ylätasanteelta kaupunki näyttää kauniilta.
|
Matkalla tornin tasanteelle kiivetään vanhoja
kierreportaita, jotka kelpaisivat museoonkin näytille. Liisa laskeutuu tikkaita,
jotka saivat polveni veteliksi.
|
Kellon kumahdus tuntuu kokemuksen jäljiltä entistä juhlallisemmalta.
Suuren kellon vetämiseen tartuttiin kaksin käsin hymy
huulilla.
|
Kello toimii punnuksien avulla, jotka laskevat pikkuhiljaa
aina Ravintola Raatihuoneen Kellariin asti.
|
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti